POLYTEEKKARI - POLYTEKAREN
 
 

Mediapeliä?

Santeri Kontinen

Ympäristöongelmista ja ilmastonmuutoksesta kirjoittelevalla toimittajalla harvemmin on artikkeleidensa tueksi mitään henkilökohtaisesti valmisteltua tutkimustietoa. Toimittaja siis pääasiassa perustaa arvionsa valtamediassa pyöriviin muiden toimittajien artikkeleihin, jotka pitävät paikkansa tai sitten eivät. Vaarana on, että eniten näkyvyyttä saanut artikkeli tai tempaus vaikuttaa laajasti sitä seuraaviin toimittajiin, jotka sitten kirjoittavat kaikenlaisia artikkeleita ja vaikuttavat näin yleiseen mielipiteeseen. Se on ikään kuin värähtely, joka saattaa alkaa resonoida.


Suurin muutos puoluejärjestelmässä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on epäilemättä vihreän puolueaatteen ilmaantuminen eri puolille Eurooppaa. Ideologian alkutaival oli melkoisen epäjärjestäytynyttä. Pitkätukkaiset ´hipit´ pitivät kokouksiaan ja melkoista melua uhkaavista ympäristöongelmista.


Vihreiden nousussa on varmasti nähtävissä eurooppalaisen yhteiskunnan muutos jälkiteolliseen järjestelmään. Nuorilla teollisuustyötekijöiden vesoilla alkoivat asiat olla sen verran mukavasti, että oli aikaa ja mielenkiintoa kannattaa puoluetta, jonka pääasiallinen agenda ei ollut työväestön etujen turvaaminen. Mieleen tulee miljoonia kertoja siteerattu Mazlowin tarvehierarkia. Nuorten ensimmäinen ajatus hyvinvointiyhteiskunnan turvissa ei enää ollut selviytyminen vaan itsensä toteuttaminen, joka on ylimpänä tarvehierarkiassa.


Vihreän liikkeen synnystä tulee väistämättä mieleen työväenliikkeen syntyminen. Ja samalla tulee mieleen erilaisten tarpeiden tyydyttäminen. Työväen liikkeen ideologiana oli ajaa työväen etua. Motiivina oli suurelta osin työväestön selviytyminen. Vihreillä alkuun panevana olivat korkeammat päämäärät luultavasti, koska perustarpeet oli jo tyydytetty. Perusteluna tälle voisi kysyä: ´Kiinnostaako kiinalaista tehdastyöntekijää mitä tehtaan piipusta tulee, jos hän juuri ja juuri saa perheensä ruokittua.´


Vihreiden kannatus on suurimmillaan etelän suurissa kaupungeissa, jossa betoniviidakon keskellä asuvat korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat kantavat huolta köyhemmän Pohjois-Suomen metsistä. Kummallista kyllä myös Saksassa, josta metsät on jo hakattu, kannetaan myös suurta huolta Suomen metsähakkuista. Maaseudulla sen sijaan vihreät eivät juuri kannatusta saa. Maanviljelijä, jonka toimeentulo riippuu hyvin pitkälti suomalaisilla leveysasteilla hitaasti kasvavasta mäntymetsästä, tuskin lämpenee ajatuksesta, että hän ei saisikaan hakata omaa metsäänsä. Yhtälailla, mitenköhän huonosti tuottava luomuviljely sopii maaviljelijöiden perustarpeeseen selviytyä yrittäjinä? Hyvä mieli ei tuo leipää pöytään. Eniten ääniä maaseudulla kerää tietenkin Keskusta, jonka tarkoituksena on lobata maaseudulle mahdollisimman suuret tukiaiset. Mazlow kummittelee jälleen takaravossa.


Mediaa seuratessa on suuri houkutus uskoa sitä, mitä kulloinkin haluaa. Yleinen konsensus mediassa on, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Muitakin mielipiteitä tosin on. Hyvin tunnetussa brittiläisessä auto-ohjelmassa esitettiin tutkimustieto, jonka mukaan aurinko loistaa kirkkaimmin tuhanteen vuoteen. Tämä siis kerrottiin auto-ohjelmassa. Tekijöiden intressissä oli varmasti torjua arveluja ihmisen vaikutuksesta ilmastomuutoksessa. Haluaisin itsekin uskoa, että mitään suurempaa vaaraa ei ole mutta en ole siitä ollenkaan varma.

Siirry sivun alkuun

Päivitetty 18.4.2006


tulostusversio
 
 
Polyteekkari —
Suomen paras teekkarilehti
Jämeräntaival 7 A, 02150 Espoo,
puh. (09) 468 3307
[email protected]