Ruotsissa jo lähes 100 000 kotitaloutta käyttää pellettejä
lämmitykseen. Suomessa luku jää tästä noin viidesosaan. Mutta
tulevaisuudessa pelletit yleistyvät varmuudella. Siitä pitää huolen
öljy, josta on tulossa niukkuustuote.
Olli Kohonen
Väitöskirjatyönsä
vastikään aloittanut DI Matti Kuokkanen tutkii puupellettien tuotannon
kehittämismahdollisuuksia yhdessä isänsä, dosentti Toivo Kuokkasen
kanssa Oulun yliopiston fysikaalisen kemian osastolla. Tutkimukseen on
taatusti syytä.
- Neitseellisen öljyn käyttö polttotarkoitukseen on silkkaa tuhlausta.
Öljyä tullaan kyllä tarvitsemaan runsaasti tulevaisuudessakin, mutta
pääasiallisesti voiteluun. Ennen me elimme öljymaailmassa, sitä oli
tuhlattavaksi asti. Ei ajateltu, että biomassaa kannattaisi hyödyntää
energiantuotannossa, Toivo Kuokkanen sanoo.
Tähän mennessä Suomessa on tutkittu pellettejä tieteellisesti lähinnä Jyväskylän yliopistossa ja VTT:llä.
Tällä hetkellä pelletoinnissa keskitytään muun muassa raaka-aineen
kuivausprosessien kehittämiseen, mikä mahdollistaisi tulevaisuudessa
puupellettien raaka-aineen paremman saamisen suomalaisen metsän
antimista. Pitkänä lisätutkimustähtäimenä on hyödyntää myös metsiin
korjuun yhteydessä syntyviä hakkuu- ja metsätähteitä. Toistaiseksi
raaka-aineena on käytetty lähinnä sahateollisuuden sivutuotteena
syntyvää kuivaa kutterinlastua.
- Erittäin iso ympäristöongelma saataisiin poistettua metsistämme, jos
kannot voitaisiin hyödyntää esimerkiksi pellettien raaka-aineena.
Jatkokäsittelystä aiheutuvat kustannukset pitäisi tietenkin ottaa
huomioon. Tähän asti siihen ei kuitenkaan nykytekniikalla ja hinnoilla
ole ollut valmiuksia, Matti Kuokkanen kertoo.
- Kun kanto poistetaan, niin samalla saataisiin uutta pinta-alaa
vapautettua metsänviljelyyn, huomauttaa Toivo Kuokkanen.
Mahdollisuuksia on roppakaupalla myös eri metsäteollisuuden
sivutuotteiden hyödyntämisessä, erityisesti sideainetarkoituksessa.
Puupellettien kehittäminen voi auttaa olennaisesti haja-asutusalueiden
työllisyyttä. Suuret visiot liittyvät myös lehtipuiden hyödyntämiseen
puupellettien valmistuksen yhteydessä, mutta toistaiseksi Oulussa
edetään vielä pienemmin askelein. Koko linjan päässä on keskitetyn
pelletinvalmistuksen lisäksi eräänlainen hajautettu pellettituotanto,
joka voisi toimia entisaikaisten maitotilojen tapaan ja tuottaa
esimerkiksi omavaraisesti energiaa myös haja-asutusalueilla.
- Hilja Maitotytöstä tulisi tällöin Hilja Pellettityttö, projektissa
työskentelevä, TKK:lta vuonna 1970 valmistunut Raimo Pitkänen sanoo
naurahtaen.
Pellettejä tutkivat pyrkivät siihen, että tuotantoa saataisiin
lisättyä. Samalla pitäisi kehittää alan teknologiaa ja pellettien
laatua. Esimerkiksi sideaineita kehittämällä voidaan muun muassa
parantaa pellettien lujuutta, estää pölynmuodostusta ja nostaa niiden
energiasisältöä. Suurin ongelma liittyy kuitenkin pellettien
koossapysymiseen.
Toistaiseksi puupellettien kehittäminen ei ole lyönyt leiville, koska
työtä fysikaalisen kemian laitoksella on välillä jouduttu tekemään
lähes talkoilla. Mutta nyt muun muassa Helsingin yliopiston kanssa
virinnyt metsäalan yhteistyö ja EU-projekteissa piilevät mahdollisuudet
luovat uskoa tulevaisuuteen. Silti puupellettejä parannellessa
tarvitaan ennen kaikkea luovuutta.
- Tieteen ja taiteen tekeminen ovat mentaalisina prosesseina hyvinkin samankaltaisia, Matti Kuokkanen filosofoi.
Kuokkanen hakee musiikista tärkeää virtaa työhönsä ja toivoo lisää rahoitusyhteistyötä pk-yritysten kanssa.
- Siis ei päiväkahviyritysten suuntaan, Matti Kuokkanen tarkentaa veikeän teekkarimaisesti.
Teknillisen koulutuksen saaneena Matti Kuokkanen on rokkimiehen tapaan
kulkenut vastavirtaan tekemällä hyppäyksen luonnontieteiden maailmaan,
kun yleensä tutkijat suuntaavat nykyään luonnontieteellisiltä aloilta
teknillisiin tutkimustöihin.
- Teknillisellä puolella joitain perusilmiöiden mittauksia ei olisi
pidetty minään. Täällä mennään enemmän tiedon alkujuurille ja
korostetaan ilmiöiden ymmärtämistä. DI-opinnoissa välillä ruokittiin
sitä näkemystä, että tutkimustulokset voi helposti vain tilata kemian
puolelta, ympäristötekniikasta valmistunut Kuokkanen toteaa.
Vaikka Oulun pellettitutkijoiden matka kohti puhdasta energiamuotoa on vasta alussa, ovat tunnusmerkit lupaavia.
- Tässä puhutaan puhtaimmillaan teollisen ekologian periaatteiden toteuttamisesta käytännössä, Matti Kuokkanen sanoo.
