Lauri Kovanen
Kaikki varmaakin tuntevat faktat: opintorahan määrää ei ole nostettu
sitten vuoden 1992, ja se on 20 % jäljessä yleisestä ansiotason
kehityksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyrahassa mitattuna
opintorahan pitäisi olla 315 euroa, kun se tällä hetkellä on 259,01
euroa. Liian moni tuntee asian myös konkreettisesti: kuukausien
viimeiset päivät eletään lainamakaronilla, loppukevät pummaamalla
kaverilta. Valtion virallisen mielipiteen mukaan opiskelijat kuitenkin
pärjäävät nykyään hyvin 20 % vpienemmällä rahamäärällä kuin 14 vuotta
sitten.
Kun seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa alle vuosi, on aika nostaa
kissa pöydälle - 16 suomalaisen opiskelijajärjestön yhteisenä
tavoitteena on saada 15 %:n korotus opintorahaan. Vaatimus lienee
kaikkien mielestä kohtuullinen, 297 eurolla kun ei vieläkään paljon
juhlita. Suomen nykyinen hallitus on kuitenkin itseensä tyytyväinen, ja
pääministerin mukaan opintorahan korottamiseen ei tällä vaalikaudella
ryhdytä. Barrikadeille on siis noustava. Mielipide on parasta tuoda
esiin nyt, kun puolueet koostavat vaaliohjelmiaan mielyttääkseen
äänestäjiä.
Opintorahan pienikin korottaminen auttaa monia, sillä se menee suorinta
tietä opiskelijan lompakkoon. Asumislisän syövät vuokrankorotukset,
ateriatuki nousee aina samassa tahdissa opiskelijalounaan hinnan
kanssa. Opintorahan korotus auttaa niitä, jotka ovat opintojensa alussa
eivätkä vielä saa työharjoittelusta asiaankuuluvaa palkkaa. Se auttaa
niitä, jotka asuvat ikävän kalliissa itäisessä satamakaupungissa ja
käyvät töissä yksinkertaisesti elääkseen. Niitäkin opiskelijoita
korotus helpottaa, joiden vanhemmilla ei ole varaa tukea heitä
opiskelun alussa. Koulutushan kuuluu kaikille.
Esimerkiksi 400 euron kuukausivuokralla, joka pääkaupunkiseudulla on
pelottavan tavallinen (opiskelija-asuntoja ei riitä kaikille), käteen
jää opintorahasta noin 60 euroa. Summa ei riitä edes kuukauden ruokaan,
saati oppikirjoihin, kyniin, paperiin ja liikuntaan. Harrastuksiahan
opiskelijalla ei kuulu ollakaan, tai ainakaan maksullisia sellaisia.
Jos joku vanhempana toteaa, että ´opiskelu on elämän parasta aikaa´,
niin kyllä on tainnut aika kullata pahimmat muistot! Korotuksen jälkeen
rahaa elämiseen jäisi 100 euroa kuussa. Tuolla rahalla elämä lienee
teoriassa mahdollista.
´Entäs tulorajat!´ huudahtaa nyt teekkari, jolla toinen jalka on jo
työelämässä. Toki myös tulorajojen korottaminen lievittää niiden oloa,
jotka käyvät töissä sinnitelläkseen köyhyysrajan yläpuolella. Parempi
kuitenkin on, jos voi elää ilman orjuuttavaa työtä, ainakin teekkarin
kannalta. Määräaikaistyöläisiä käyttävä elinkeinoelämä voi olla asiasta
toista mieltä.
Ota ensimmäinen askel kohti parempaa elämää: käy allekirjoittamassa adressi osoitteessa www.opintoraha.fi.
Kirjoittaja on TKY:n hallituksen sosiaalipolittisten asioiden vastaava
