POLYTEEKKARI - POLYTEKAREN
 
 

Speksinäyttely Teekkarimuseolla

Näe Pallas Athenen miekka ja Lallin kirves

Lammas.

Santeri Kontinen

Teekkarimuseon vaihtuva näyttely vaihtui pitkästä aikaa. Tällä kertaa vaihtuvan näyttelyn teemana on Teekkarispeksin eri vaiheet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

- Ensimmäisen kerran teekkarispeksiä esitettiin 1930-luvulla, kertoo kyläsihteeri Anu Schroderus.

Seuraavan kerran speksi sai tuulta siipiensä alle 60-luvulla, mutta sitten innostus taas hiipui kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Kolmannen kerran speksiä alettiin vääntää kymmenisen vuotta sitten, ja tällä kertaa innostus on ollut pysyvämpää luokkaa.

Näyttelyssä ei valitettavasti ole mitään materiaalia teekkarispeksin aikaisemmista vaiheista, koska esimerkiksi 60-luvulta mitään materiaalia ei ilmeisesti ole edes kerätty. Edes minkäänlaisia elokuvatallenteita speksin aikaisemmista vaiheista ei ole.
Näytteillä on pukuja, julisteita, näyttämörekvisiittaa, pari seinäkangasta sekä käsiohjelmia, joita voi vapaasti selailla.

On tietenkin selvää, että vain aivan murto-osa kaikesta käytetystä materiaalista on päätynyt näyttelyn esineistöön. Vaikeinta oli Schroderuksen mukaan löytää pukuja näyttelyyn, sillä niitä on käytetty uudelleen uusissa tuotannoissa. Muutamat esimerkit ovat kuitenkin erittäin hienoja ja tunteella tehtyjä. Schroderus huomauttaa, että yksityiskohdat puvuissa on tehty jopa hiukan liiankin hyvin, sillä kauas katsomoon pienet väkerrykset eivät edes erotu. Usein varsinaiset teatteripuvut ovat karkeampaa tekoa. Schroderuksen oma suosikki on puku, jossa on olalla "lampaantalja".

Näyttelyssä herättävät huomiota myös hienot julisteet. Mitään kummempaa mainostoimistoa ei julisteiden tekemisessä ole käytetty, vaan ne ovat speksiläisten omaa käsialaa. Museon seinälle on myös ripustettu pari speksissä käytettyä taustakangasta. Schroderus kuvailee niitä kerrostalon kokoisiksi. Kankaat on maalattu lateksimaalilla, ja painoa niillä on melkoisesti.

Jostain syystä näyttelyyn on päätynyt melkoinen määrä rekvisiittana käytetyistä aseista. Yhdessä vitriinissä on esillä eri aikoina käytettyjä päähineitä. Huomiota herättää egyptiläisen faaraon komea päähine. Samassa vitriinissä on esillä myös Zeuksen sauva, jonka Schroderus mainitsee suosikkiesineekseen, koska hänen kaverinsa on kyseisen speksin yhdessä pääosassa. Ihan tarpeeksi hyvä syy. Näyttelyssä on myös "interaktiivinen" osio, sillä kultakuumespeksistä näyttelyyn on tuotu liitutaulu, johon kävijät voivat tallentaa hengentuotteitaan.
Schroderus sanoo, että Teekkarispeksin tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä. Takana on loistava menneisyys, ja uskoa tulevaisuuteen pönkittää hyvin rullaava speksikoneisto. Näyttely on esillä museossa alkusyksyyn asti.

Anu Schroderus kertoo, että teekkarimuseo on rakennettu nimenomaan teekkareita varten ja sitä todellakin saa käyttää. Pieni rajoitus käytöllä tosin on: pahimpia ördäysbileitä ei museolla saa järjestää.
Ensimmäisen kerran teekkarimuseo perustettiin vanhalle polille vuonna 1959. Otaniemeen museolle piti tulla tilat Dipoliin, mutta suunnitelma ei ikinä toteutunut. Teekkarimuseo avattiin TKK:n tiloihin vuonna 1978. Museo ehti toimia kokonaista kaksi päivää, kunnes valtion tilintarkastajat sulkivat sen. Ilmeisesti joku oli katsonut asiakseen valittaa museon toiminnasta. Mitään talousepäselvyyksiä toiminnassa ei olisi sinänsä pitänyt olla, sillä pääsymaksua ei kävijöiltä peritty. Nykyisissä tiloissa museo on toiminut vuodesta 1992. Museo avattiin TKY:n 120-vuotisjuhlien yhteydessä.

Museossa on sekä pysyvä että vaihtuva näyttely. Vaihtuvan näyttelyn teemoina ovat olleet muun muassa kylä ja opiskelu. Opintonäyttelystä on museossa vielä muutamia esineitä jäljellä. Schroderus sanoo, että tulevaisuudessa teekkarimuseo tulee keskittymään enemmän teekkarikulttuurin esittelyyn. Opintoasioiden esittely on hänen mielestään enemmän TKK:n kuin TKY:n asia.

Siirry sivun alkuun

Päivitetty 23.5.2006


tulostusversio
 
 
Polyteekkari —
Suomen paras teekkarilehti
Jämeräntaival 7 A, 02150 Espoo,
puh. (09) 468 3307
[email protected]